Pääsin työssä ollessani todistamaan mitä kauneinta hetkeä. Sairastuneen ihmisen äärelle oli kokoontunut joukko ihmisiä viettämään aikaa yhdessä. He lauloivat ja soittivat sekä antoivat oven huoneeseen olla auki, jotta kaikki muutkin ihmiset hoivakodissa pääsivät osaksi heidän hetkeään. En tavannut ketään näistä ihmisistä. Työskentelin samalla osastolla, mutta toisten ihmisten kanssa. Silti, heidän läsnäolonsa säteili koko osastoon.
Mieleeni palasi myös eräs joulu sairaalassa, jolloin erään potilaan kotiutuminen ei onnistunutkaan. Hän oli kolmen hengen huoneessa ja hänen perheensä kysyi saisivatko he hieman soittaa ja laulaa huoneessa joululauluja. Muut potilaat antoivat luvan. Ovi jätettiin auki käytävään ja muiden potilaiden toiveiden mukaan avattiin ovet heidän huoneisiinsa. Saimme kuunnella iltavuorossa kauniita joululauluja. Minun tehtäväni oli arvioida huoneessa olevien toisten potilaiden jaksamista, koska he eivät ehkä kehtaisi pyytää musisoivia vieraita lopettamaan. Mennessäni näiden potilaiden luo, heidän mielialansa oli tavallista korkeammalla. He nauttivat elävästä musiikista täydestä sydämestään. Vieraat toivat ikimuistoisen joulun koko osastolle.
Tällaiset hetket ovat parhaita. Ihmiset eivät varmasti ymmärrä täysin millainen voima heidän läsnäolollaan, laulullaan ja soitollaan on. Se on kuin loitsujen laulamista ilmoille. Oli ihminen sitten vanhuuden haurastuttama tai sairauden koettelema, toisten ihmisten esittämä musiikki luo kuin säröjä henkisiin seiniin, joista valo pääsee taas kajastamaan hämärään huoneeseen. Muistatteko kuinka ihmeellinen on elämä, kuinka ihmeellinen ihminen, kuinka ihmeellistä että me olemme yhtä, valo puhuu.
Sairaala- ja hoivakotiympäristöissä pystyy todella arkisilla teoilla omaiset ja ystävät kohottamaan tunnelmaa. Vain saapumalla, läsnäololla, ruokailussa auttamisella, ulkoilemalla yhdessä tai kampaamalla apua tarvitsevan hiuksia, lukemalla ääneen. Tavalliset asiat ovat kaikkein ihmeellisimpiä. Surua ja kärsimystä ei voi poistaa tai ratkaista. Antaa sen olla läsnä siinä, mutta ollaan mekin. Tehdään niitä pieniä asioita, jotka ovat kaikkein suurimpia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti