Rakastan sitä, kun lapset saavat olla vapaasti ja rennosti puuhiensa parissa. Tämä ei tarkoita sitä, että saavat käyttäytyä miten lystäävät, vaan ettei aikuinen jatkuvasti yritä kontrolloida ja ohjata mitä tapahtuu. Epäjärjestys, sotkut ja vahingot saavat tapahtua ja sitten ne siivotaan kun ehditään. Pidän piirustusvälineet pöydällä lasten saatavilla aina ihan kotimme keskiössä. Siihen sitten poiketaan taiteilemaan kaikenlaista pitkin päivää. Lapset tykkää tietenkin puuhailla siellä missä aikuisetkin on.
Muistan omasta lapsuudestani lannistavat aikuisten jutut: "mustekynillä ei saa piirtää", "lyijykynällä ei saa värittää", "tusseja ei käytetä kuvaamataidon tunneilla", "olisit voinut värittää vähän enemmän." Teen kaikkeni, etten väsyneenä kiukuissanikaan toista vastaavia lausahduksia. Annoin kyllä tarpeellista palautetta tuoliin piirtämisestä. Pikkuiseni päivitteli itsekin, että kuinkas nyt näin oli mennyt vahingossa tuo kettu tuohon syntymään. Olin salaa iloinen. Enkä ole halunnut kettua siitä vielä pois pestä. Niin hieno kettu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti