Puut kuiskivat, maa kuhisee,
havu pistää pehmeää ihoa,
uskotko?
Kerran kulkiessani harjulta polkua alas, kyyneleeni kutsuttiin virtaamaan
En ollut yksin, olin turvassa, lohdutettu, rakastettu,
uskotko?
Jos osaisin, irrottaisin koneen kädestäsi
Veisin sinut harjulta polkua alas ja kyyneleesi kutsuttaisiin esiin
Mitä itkisit? Itkisitkö tuskaasi päästä takaisin kiinni koneeseen?
Mutta en osaa irrottaa sinua
Ne ovat kiinni meissä
Sotkeneet vaistomme
En osaa suojella lapsiani niiltä
En tunne niiden syntyä
On herkkiä värejä, hiljaisia ääniä, olentoja ympärillämme, tuoksuja, koloja,
uskotko?
Pysy vielä täällä hetki, katso,
näetkö?
Älä huku koneeseen vielä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti